Kennel LUPPOAIKA: joulukuuta 2015

Niin se kävi, että meillekkin rantautui ekaa kertaa koiranomistajan uralla kennelyskä.

Milla alkoi yskiä yöllä 10 vrk Messarin ensikontaktin jälkeen. Yöllä se alkoi se köhä. Ensin luulin, että kurkussa oli jotain. Kunnes aika äkkiä tajusin, että tämä on SITÄ! Yökki limaa runsaasti.
Muutaman päivän jälkeen alkoi yskimään Otto. Samaa kaavaa noudattaen. Sitten rupesi Pieta yskimään. Sen yskä oli yöllä aika huomiota herättävän kuivaa, laryngiittisen kuuloista yskää. Sitten alkoi viimeisenä (tällä hetkellä ainakin) yskimään Helinä. Joka kuulosti semmoiselta laryngiitin ja hinkuyskän sekoitukselta. Sitä piti käydä kattomassa yölläkin muutamaan kertaan, kun köhi niin tiukkaan.
Pihka ja Orvokki on ainoat, jotka ei ole alkaneet yskimään. Orvokki sai ennen messariin lähtöämme kennelyskärokotteen nenään. Ehkä se nyt suojaa sitä, koska Orvokin sisko, jonka kanssa ehittiin olla kanssakäymisissä ennen oireita, on saanut oireita. Ja rokotteen myöskin nenään viikko sitten. Ei nyt sitten tiedä, että oliko tämä rokotteen vai viruksen seurauksia.

Kuumeita meillä on mitattu ku sairaalan vuodeosastolla aamuisin. Liukuhihnalla. Kahteen kertaan olen huoleni ilmaissut eläinlääkärillekkin, mutta vakuuttunut sitten siitä, että toistaiseksi kaikki on hyvin, ja oireet viruksen aiheuttamia, ei bakteerin.

Nyt tässä karanteenataan oikein urakalla. Harmillista. Olis niin hyvä ikä Orvokkiakin käyttää vaikka missä, mutta eipä tuota viitti viiä tartuttamaan muita koiria. Tuntuu hyvin tarttuvan tämä tauti.

Huomenna se on sitten joulu ja stressiä ei ole.

Ei muuta, kuin hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille!

Luppoaika Hento Kuiskaus l. Orvokki 11 vkoa

Orvokki ja Helinä

Luppoaika Hento Kuiskaus (Orvokki 11 vkoa)

Nyt on Helsinkin näyttely takana. Täytyy sanoa, että onnellisia, mutta väsyneitä olemme. Ja kerranki todettakoon jälkeen päin, että kannatti lähteä.

Syksyllä kun ilmoittautumisa laitoin, niin mietin, että onpa höppänää lähtiä noin kauas vain yhen koiran takia, Helinän siis. Sitten innostuin, että no, ilmoitanpa sitten Millankin. Näyttihän se minun silmään jotenki kivalta. Ei muuta, ku ilmoittautumisia menemään ja perjantaina se koitti lupausten lunastus ja reissuun lähtö.

Helinällä tippu lupaavasti karvat valeraskauden myötä, olis halunnu omistaa Pietan pennut, vaan ei onnistunut. Se oli siis ihan huippu kauhean näköinen, mutta kun on maksettu, niin lähteä piti.

Millalle ei saatu trimmaaja, joten itte piti. Ohjeita luettiin, youtubesta katottiin kaikki maholliset setterin trimmausvideot. Ihmisiä haettiin, jotka asiassa vois auttaa ja viimein löydettiin yksi ihana avulias ihminen, joka meille videota lähetti, kuinka homma hoituu. Pään ja niskan tuunasimme näillä ohjeilla. Loput vähän luetunymmärtämisen pohjalta. Hullunlailla katottiin kuvia huippukoirista ja siitä apinoimaan. Eikä se auttanu muu, ku lähtiä reissuun. Kävi miten kävi.

Niinpä sitten lauantai aamuna änkesimme Messukeskuksen ihmeellisen suureen parkkihalliin ja koirinemme yritettiin sieltä ulos ja alas päästä. Jännäähän se oli. Mutta sisällä oli ihan eri rauhallinen fiilis ja tunnelma. Isot kehät, väljyyttä sopivasti. Ensin oli vuorossa Milla.

Sillä oli Tanskalainen tuomari Annetty Bystrup. Arvostelun kirjoitan tähän, jos nyt vähääkään saan siitä selvää: 9 years, feminine. Well angulated body, well proposed head, rounded, well coat mark, and bite, ? low set ears, classy-wool, coat, ? deep of chest, a tail set & carridge, moves in drive, bit open elbows in front moves. VET ERI, VEK 1, VET-ROP. Helsinki Veteran Winner 2015.
Tässä linkki lauantain tuloksiin: https://ilmoittautuminen.kennelliitto.fi/tulospalvelu/frmTuloksetRyhma.aspx?N=9868&R=7

Minä ja Milla VSP-VET, ERI 1, SA, VARASERT, VV-15

Eli isoon kehään päästiin pitkän päivän päätteksi juoksemaan. Jatkoonhan me ei enään päästy, mutta saatiin kuitenkin olla siinä kehässä, mistä on vuosia haaveiltu. Huikea tunne!
Milla oli niin tyynen rauhallinen. Se ei äimistellyt mitään, sille passas kaikki ja jaksoi innostua aina uudelleen. Ja väliajat se otti lukua :)

Helinällä ei mennyt sitten ihan niin putkeen. Arvostelu meni näin: 5 v. Ujosti esiintyvä tyttönen, joka tänään ei parhaassa turksisa. Kevyehkö pää, jossa oikea profiili. Hyvät korvat. KEvyt alaleuka. Kevyehkö runko ja raajarakenne kauttaaltaan. Rodunomaisesti kulmautunut. Liikkuu kovin kapeasti edestä ja takaa. Häntä saisi kiertyä paremmin reidelle. Erinomainen karvanlaatu ja riittävät värivaihtelut.
VAL EH 1. Tuomarina Mari Lackman. Helinällä oli todella semmonen EVVK -asenne. Eli ei ollut ollenkaan Hempun paikka tuo. Mutta käytiin kuitenki, ku ilmoitettiin kerta.

Pitkän päivän jälkeen ajettiin sitten Katajanokkaan hotelliin yöksi. Koirat oli väsyneitä, mutta jakso lähtiä hakemaan iltapalaa Helsingin illasta.

No, sitten uusi aamu ja itsenäisyyspäivä. Toinen näyttelypäivä.

Helinä oli ensin tulessa. Arvostelu tässä: Hieman epävarmasti esiintyvä keskikoinen narttu. Melko hyvämuotoinen pää. Riittävästi kulmautuneet raajat. Hieman kuroutuva vatsalinja. Hieman kevyt raajaluusto. Hieman alas kiinnittynyt häntä, jota saisi kantaa paremmin. Turkki ei parhaassa vaiheessa, mutta hyvä väritys. Saisi esiintyvä reippaammin ja itsevarmemmin. VAL EH 1, Lehkonen Harri.

Anni ja Helinä Mari Lackmanin arvosteltavana

FI MVA Helinä

Sitten ajallaan oli Millan huki.
Enään ei handleria jännittäny lainkaan. Eilinen päivä oli vienyt jännitykset mennessään kaikkine tapahtumineen.
Arvostelu meni näin: 9 vuotias, miellyttävä, hyväkuntoinen narttu. Kauniit mittasuhteet. Hyvä nartunpää. Hyvät silmät. Hyvät hampaat ja purenta. Riittävä kaula. Hieman niukka eturinta, muuten hyvä runko. Normaalisti kulmautunut.
Liikkuu hyvällät rytmillä, edestä hieman tikuttaen. Itsevarma käytös. Hyvästä kunnosta onnittelut omistajalle.
VET ERI 1, SA, VARA-SERT ja VET-VSP, Helsinki Veteraani Voittaja 2015 -titteli.
Aivan mielettömän mahtava päivä jälleen. Ja tämän päivän osalta lämmitti luonnollisesti tuo SA. Siellä oli minun mielestäni ainakin hurjan kauniita koiria kaikki. Joka varmaan näkyi myös siinä, että ERIn sai jokainen gordoni. Enkä ihmettele. Taso vaikutti kovalta. Ja että Millakin sulautui siihen tasoon ainakin tulostensa perusteella ihan kohtuullisesti. Kaikki nartut ei saanut SA:ta ja siksipä se erityisesti lämmitti ja ne muut, jotka sai olivat ihan huippuhyviä kaikki.

Tässä linkki sunnuntain uloksiin: https://ilmoittautuminen.kennelliitto.fi/tulospalvelu/frmTuloksetRyhma.aspx?N=9869&R=7

ROP uros C.I.E BALTV-10, VV-15 Misty Lake´s Moonlightshadow ja VSP narttu HeVw-15, VV-15 Vidjoels Michelle Pfeiffer

ROP uros C.I.E BALTV-10, VV-15 Misty Lake´s Moonlightshadow ja VSP narttu HeVw-15, VV-15 Vidjoels Michelle Pfeiffer, Tuomari Jetta Tschokkinen

Rop-veteraani oli C.I.E ja Balttian voittaja, eli huonolle ei hävitty. Tuomari arveli, että alkaa mummeli väsähtämään jo sunnuntaina, kun Roppia jaettiin. No, ihan takuulla. Mutta meille riitti ja kelpasi oikein mainiosti se VSP. Päästiin ajamaan kohti pohjoista ajoissa.

Tällä onnentunteella jaksaa taas ottaa kaikki Hoot vastaan, mitä tuomarit tarjoilee :)

Nyt nautitaan näistä tunnelmista ja valmistaudutaan uuteen kauteen joulun odotuksen merkeissä :)