Tänään ehkä minunkin on pakko tunnustaa tosiasia, että Pieta jäi tyhjäksi. Vaikka (hih) vieläkin aivan vähän luulen/toivon/kuvittelen, että se pentuja yhen-kaks pyöräyttää...toiveajattelua kovimmillaan on tämä minun homma nyt.
Tällä kertaa näin, mutta jatkamme tätä samaa harjoitusta, kun seuraava juoksu tulee kesän päälle. Sama uros ja sama suunnitelma, mutta nyt täytynee pyrkiä usiampaan astumiseen ja parille päivälle kuitenkin astumiset sommitella. Kyllä tästä vielä hyvä tulee, minä vain luotan siihen. Nyt ei tullut kesäpentuja, mutta syksypentuja sitten ehkä.
Toisaalta, ihan hauska ehkä viettää se paras kesä, eli sääsketön aika, aivan ilman pennuille osoitettua sääskien piinaa ja saamma mekki nauttia vähän kesästä. Viime kesänä oli pennut periaatteessa parhaimmilleen, vaikka sääskien kannalta pahimmilleen ja kuumimmilleen helteiden suhteen. Nyt sitten olis syssyn mittaan, joka onki aika hyvä pentuaika.
Mutta koska kaikella on tarkoituksensa, niin ehkä näinkin oli hyvä. Vaikka...minä niiiiiiin ootin, että saisin oman pienen pennun kasvamaan tähän jo.
Helinä on aika bikinkunnossa reisistä ja kyljistä, täytyy kattoa, mikä sille jää karvasaldoksi, onko järkeä lähteä sitten ruotsiin ja norjaan näytelmiin.
Palataan taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän kommenttisi tähän