 |
| Keltainen neiti |
 |
| Nti Oranssi |
 |
| Herra vaalean vihreä |
 |
| Vaalean vihreä |
 |
| Herra ruskea=tummanvihreä |
 |
| Ruskea = tum.vihreä |
 |
| Ruskea herra |
 |
| Herra Ruskea |
 |
| Ruskea |
 |
| Herra Ruskea |
 |
| Herra ruskea yllä |
 |
| Herra vaalean vihreä |
 |
| Herra vaalean vihreä yllä |
 |
| Neiti oranssi |
 |
| Neiti Oranssi yllä |
 |
| Herra Ruskea |
 |
| Nti Oranssi |
 |
| Neiti Oranssi |
 |
| Neiti Oranssi |
 |
| Nti Keltainen |
 |
| Nti keltainen |
 |
| Nti Keltainen |
Huomenna on sitten jo 5 viikkoa lasissa. Ja vauhti seku kiihtyy. Hurjaa on välillä meno tällä sakilla.
Tytöistä Nti Punainen on sellainen Marttamainen muori, tiukka täti, joka tykkää näköjään myös haastaa sisaruksia ja ihmisiä, kun tulee komennusta. Mutta toisaalta taas aivan ihastuttava sylilellukka. Kiipeää mielellään syliin ja kaatuu selälleen ja lopulta nukahtaa siihen.
Oranssi on alkanut näyttämään paljon Punaiselta kasvoiltaan, ehkä vähän kapeampi pää, mutta muuten samoja piirteitä, värihän sen toki tekee. Tomera ja reipas neiti hänkin, Ottoa tutkii hyvinkin tarkoin, kun herra 55 kg makaa lattialla. Rohkeasti menee ja nuuskii, repii hännästä. Osallistuu tappeluihin, mutta vähemmän, kuin Punainen. Samalla tavalla sylihauva-vauva, kuin Punainenkin.
Keltainen on semmoinen pikkusöpö neiti. Pienin näyttäis olevan tytöistä, ja pojatki mukaan luettuna. Ihana tummanaamainen pikku tepsuttelija. Rohkea ja reipas mimmi, sylihauva-vauva, niinkuin kaikki muutkin tytöt. Annin ehdoton suosikki. Minä en osaisi näistä valita ketään ylitse muiden. Luonteen rohkeudessa ei ole periaatteessa eroja, Punainen on Martta ja se terrorisoi hieman toisia enemmän, mutta kukaan ei ole tähän päivään mennessä luikkinut karkuun yhtään mitään. Kaikki lämmäämiset ja koskemiset, kynsien leikkuut sujuu reippaasti. Ei säpsähtele kättä, kun pään päälle laittaa, silittämistä varten.
Tänään matolääkkeen tarjoilu sujui ongelmitta. Pennut oli aina isännän taikka tyttären sylissä, minä otin päästä ja kuonosta kiinni ja sain täysin ongelmitta pyyhkäistyä Canexit kielen päälle. Ei tarvinnut "pyytää" ja "kalastaa" suuta, että olisi auki saanut. Hienot lapset!
No, jos pojista sanoisin jotain, niin sen verran, että toinen on vähän toista tummempi naamasta. Siinäpä se.
Samaa sanoisin näistä, kuin tytöistäkin. Reippaita, rohkeita, leikkisiä tarpeen, omien tarpeidensa tullen kiipeää syliin nukkumaan ja hakemaan paijauksia. Siis oikeasti niin ihana sakki, että olen aivan myyty. Ja haluaisin pitää kaikki itselläni.
Tänään roudasin kankaisen näyttelyhäkin mökiltä pennuille nukkumakopiksi, josko vaikka nukkuisivat vähän pitemmästi, kuin 4-5 tuntia yhtäjaksoisesti, kun olis vähän hämärämpää. Se on työ yötön yö ja ikkuna, jossa ei ole sälekaihtimia, niin pennut on ehkä vähän aktiivisempia sen vuoksi yöaikaan. Niin, jospa nyt vähän pitemmästi sais nukuttua.
Eilen mietittiin pennuille nimiä. Tytöille ehkä hyvät nimet jo löytyikin. Ensin meinattiin vähän monimutkaista ja -sanaista nimikokoelmaa, mutta aamulla kaikki näytti vähän toiselta ja nimet voisi olla kuitenkin aiheeseen liittyvämpiä.
Ulkona yritettiin tänään käydä syömässä, mutta meillä on tajuton määrä mäkäräisiä ja sääskiä, että ei siitä tullut yhtään mitään. Pitia pennut juoksuttaa hopusti sisälle. Näky olevan vähäntuulinen päivä, kun järvikin oli tyyni. Sehän tietää hyvää lentosäätä mäkäröille. Yäk!
Kuvissa muuten näkyy joillakin, että silmät olis vetiset, mutta ne jostain syystä maitobaarin jälkeen on kaikilla tuollaiset, samoin kuin naama meinaa olla märkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän kommenttisi tähän