perjantai 26. joulukuuta 2014

Kinkunrasvako sen teki?

Eilen minulle tuli suuri ahaa-elämys.
Pihka sai jouluaattona muiden koirien tapaan kinkunpaistorasvaa, läsää ja vähän kinkkua ruoan sekaan. Yöllä se oksensi.
Aamun sitä katoin, että onpa se taas väsynyt. Menin sitä kopeloimaan ja totesin, että laihakihan se vähän, selkäranka tuntuu mielestäni liian helposti. Liian helposti koiralla, jolla on helppo elämä. Mutta Hippa ei syö aina. Se saattaa jättää ruoan syömättä joka toinen päivä. Sellaisina syömättöminä päivinä se makaa ruokakupin vieressä ja vahtii sitä, kunnes kuppi otetaan pois.
Eilen sitten innostuin pohtimaan ja mieleeni lipsahti haimatulehdus. Luin asiasta ja totesin, että kyllä vain...en ole antanu Pihkalle esim. lohiöljyä, koska se voi jotenkin huonosti sen vuoksi, ja oksennellutkin on tainnut tuon takia. Olen luontaisesti alkanut varomaan tuollaisia juttuja Pihkan kohalla, vaikka en ollut vielä antanut itselleni lupaa ajatella asiaa tuolta kannalta.
Pihkallahan löydettiin kaksi vuotta sitten se hypotyreoosi ja ensimmäisessä verikokeessa olla maininta seerumi lipeeminen, eli rasvainen. Hipallahan oli myös kolesterolit koholla. Tässä kohtaa minun omakotieläinlääkäri eli minä pyytää huomauttamaan, että koira täytyy viedä eläinlääkärille seuraavana arkipäivänä tutkittavaksi asian tiimoilta. Samalla myös kilppariarvot täytyy kontrolloida.
Täytyy melkein sanoa, että yllätyn, jos olen väärässä tämän haimaongelman kanssa.
Kilppariasiaa olin jo miettinyt jonkin aikaa. Pihkan turkki oli kaunis ja siisti, paitsi vatsan alta. Siellä ei ollut talvisin karvaa. Sen ilme oli masentunut, se oli masentunut koko koira. Se oli hidas ja unelias, haki lämpöä. Ell ei oikein noilla turkeilla kilppariksi asiaa uskonut, mutta tulokset puhui kyllä puolestaan. Se oli ihan pohjalla koko koira. Nyt jotenkin tuntuu, että kyllä nämä oireet liittyy haimaan, joten tätä lähdetään nyt tarkistelemaan, kunhan arki koittaa. Eilen viestitin tutulle eläinlääkärille, että onko syytä huoleen kuinka kiireesti, mutta Hippa söi illalla, tein kevyttä ja vähärasvaista evästä sille. Niin uskon, että odotamme seuraavaa arkea, jotta saadaan verikokeet maailmalle. Niin Pihkan lämpö oli 37,7. Kirjoitan sen tänne, niin voin tarvittaessa tarkistaa joskus, jos tarvetta ilmenee.

Pietalta puolestaan puristin eilen taas anaalirauhaset. Jotenkin vasemman puolen rauhastiehyt on aina tiukkaa tavaraa täynnä, tai tiehyt on pienempi, tulee vaikeammin ulos. Oikea tyhjeni suht helposti. Totesin, että no nyt on valmista, mutta mieltä jäi kaivelemaan, että tyhjenikö se toinen kuitenkaan? Sitten Pieta taas laskikin pihalla "peffamäkiä" niin aattelin, että otetaas uudelleen...ja sain kuin sainkin sen tyhjättyä, tavaraa oli.

Joulusta selvittiin muuten ehjin nahoin, ei suklaan syömisiä, eikä muitakaan katastrofeja tapahtunut. Hippa aiheutti eilen huolta minun suhteellisen vakaaseen koirantuntija mieleen...Pakkasta on nyt -28, aattona oli -33,2, talven pakkasennätyksen verran.

Ollaan tehty Annin kanssa näyttelynaruja urakalla ja lisää meinataan tehdä. Hauskaa puuhaa. Tulevaisuutta ajatelleen, jos tästä jonkinasteista eläkeläistä yritetään tehdä...lisäansioita ehkä?

Mutta mukavia välipäiviä ja Uuden vuoden odottelua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommenttisi tähän

Luppoajan taustalla

Kotisivujen vaihtoehdoksi valittiinkin blogisivu Kennel Luppoajan ajankohtaisiin, koiramaisiin asioihin. Sana Luppoaika tarkoittaa seuraavaa:Luppo on puissa partamaisena kasvava jäkälä eli naava. Luppoa esiintyy hyvin yleisenä Lapissa kasvavissa puissa, joten se on talvella tärkeä ravinnon lähde poroille. Substantiivi luppo on merkinnyt Pohjois-Suomen murteissa joutenoloa. Esim. porot seisoskelivat kujalla luppoa nopostellen. Luppoajalla on tarkoitettu jouto-, työtöntä aikaa, joutilaisuutta. Esim. Täällä majaili luppoaikaa viettävää kaukopartioväkeä. Luppoilla –verbi puolestaan on tarkoittanut kuljeksia, maleksia joutilaana, työtä hakien t. odotellen. Lähde: Nykysuomen sanakirja 2, WSOY 1988. Meille nimi Luppoaika on siis jonkinlaista joutoajan täytettä, joutavanpäiväistä hommaa. Kuten koirahommat yleensä on.