Uusi ultra -->tyhjää näyttää

Tänään ehkä minunkin on pakko tunnustaa tosiasia, että Pieta jäi tyhjäksi. Vaikka (hih) vieläkin aivan vähän luulen/toivon/kuvittelen, että se pentuja yhen-kaks pyöräyttää...toiveajattelua kovimmillaan on tämä minun homma nyt.

Tällä kertaa näin, mutta jatkamme tätä samaa harjoitusta, kun seuraava juoksu tulee kesän päälle. Sama uros ja sama suunnitelma, mutta nyt täytynee pyrkiä usiampaan astumiseen ja parille päivälle kuitenkin astumiset sommitella. Kyllä tästä vielä hyvä tulee, minä vain luotan siihen. Nyt ei tullut kesäpentuja, mutta syksypentuja sitten ehkä.

Toisaalta, ihan hauska ehkä viettää se paras kesä, eli sääsketön aika, aivan ilman pennuille osoitettua sääskien piinaa ja saamma mekki nauttia vähän kesästä. Viime kesänä oli pennut periaatteessa parhaimmilleen, vaikka sääskien kannalta pahimmilleen ja kuumimmilleen helteiden suhteen. Nyt sitten olis syssyn mittaan, joka onki aika hyvä pentuaika.

Mutta koska kaikella on tarkoituksensa, niin ehkä näinkin oli hyvä. Vaikka...minä niiiiiiin ootin, että saisin oman pienen pennun kasvamaan tähän jo.

Helinä on aika bikinkunnossa reisistä ja kyljistä, täytyy kattoa, mikä sille jää karvasaldoksi, onko järkeä lähteä sitten ruotsiin ja norjaan näytelmiin.

Palataan taas!

Käytiin Pietan kanssa ultrassa

Uteliaisuus voitti sittenkin. Varasin aamulla Pietalle ultra-ajan ja käytinkin jo.
Tyhjää näytti. Huomenna astumisesta on kulunut 28 vrk. MUTTA mulla on niin ihmeen vahva tunne siitä, että kyllä siellä kyytiläisiä on, vaikka nyt ei siltä vaikuttanutkaan.
Jostain syystä olen 99 % varma tästä asiasta. Voin toki olla väärässä, joo...mutta kun tämä tunne. Pakko olla positiivinen ja luottaa vaistoonsa. En usko, että Pieta pettää tässäkään suhteessa.
Se on niin vetäytynyt omiin oloihinsa, nukuskelee yksin, vaikka yleensä kulkee varjona perässäni. Nyt eilenkin söi niin hitaasti, ettei ehtiny ees kyttäämään Helinän syöntiä, jota yleensä harrastaa. Istua napottaa puolen metrin päässä Helinän ruokatarjottimesta. Eilen siis yhtäaikaa olivat valmiit. Ja välillä on huulipielet märkänä, kun näyttäis niinku pahoinvoivaltaki.

Pieta painoi 19,2 kg, minun mielikuvani painosta olisi ollut 16-17 kg välissä, joten tämä lievä painonnousukin puhuisi pentujen puolesta. Tai hyvän ja runsaan ruokatarjoilun :)
Otto puolestaan kävi kontrollipuntarissa kastraation jäljiltä ja painoa oli 50,4 kg, eli mitään lisäystä ei ollut tullut. Hyvin pysyny kurissa paino hällä.

Mittasin mittanauhalla (aivan neuvolahommiksi meni) Pietan mahanympäryksen, se oli tuosta takajalkojen eestä heti mitattuna 55 cm. Katotaan muutaman päivän päästä, onko lukema pysyny samana. Tämä voi olla ihan höpsä konsti, mutta katotaan kuitenkin.

Ultra uusitaan ens viikon tiistaina, jolloin uskon että kyytiläisiä näkyy.

Nyt vain täytyy luottaa omaan vaistoon, joka on tiukasti sitä mieltä, että pentuja tulee :)

Seurataan tilannetta.

"pikkuvieras" kävi kylässä

Luppoaika Äijä-Sisukas eli Justi

Ei hassumman mallinen poika tämä Justi lain...

äiti ja poika samassa treenissä...eikä ole poika kyllä äitiään huonomman näköinen ;)

Justi-poika kävi tänään kylässä. Oli ilo nähdä tätä iloista ja hyväntuulista sekä komeaa pystykorvaista koiraa.

Luppoaika Sapuneito (näyttelytulokset)

Luppoaika Sapuneito (kuva otettu Pellon näyttelystä helmikuulta)

Helmi kävi tänään Vaasassa saakka kv näyttelyssä. Tuomarin oli Reino Korpela.
Helmin arvostelut meni tähän malliin: "Kirkas keskipunainen. Noin keskikokoinen, nuori narttu joka kehitysvaiheessa ja jolla kevytpiirteinen pää. Hyvät silmät ja korvat, alaleuka voisi olla voimakkaampi. Kokoon sopiva runko, samoin raajaluusto. Hieman niukat kulmaukset. Eturaajojen kiinnitys vielä löysä. Hyvälaatuinen karva. Oikein kaartuva häntä. Liikkuu kevyesti. Normaali luonne." JUN-EH.

Hauska tuo luonne normaali ;) Tänään juuri viimeksi iloitsin näistä tyttösistä, kuinka ne on niin reippaita pimuja tuolla maailmalla liikkuissa. Helmiki on semmonen maailman syleilijä. Kaikki ohikulkijat olis ihana halata ja pussata. Niin ilostuttaa, niin ilostuttaa.

Hienosti meni Helmin ensimmäinen näytelmä. Helinän ensimmäisen näyttelyn tulos oli H, että tyttäret on kahden osalta olleet äitiään parempia. Se on saavutus se. Pennut on vanhempiaan parempia. Ainakin äitiään parempia. Nyt tuli hyvä ja lämmin mieli.
Onnea Helmi!