Nyt se minäkin heräsin tämän asian käsittämään. Pystykorvien rekisteröintimäärät on kovassa laskussa. Tajusin sen vasta aivan niinkuin perille asti, kun toimittaja kävi asian tiimoilta meillä Helinää "jututtamassa".
Olenhan sitä minäkin sen sillä tavalla tajunnut, että niitä pentuja ei vain oikein ole, kun olen koittanut hakea tutulle pentua. Ei ole mistä ottaa.
Vertasin aikani kuluksi, että karhukoiria oli pentuelistoilla n. 30 pentuetta ja pystykorvia taisi olla kahden kuukauden aijalta 5 pentuetta. Että vähiin käy. Pentuja siis teettämään narttujen omistajat.
Mutta törmäsin minä sellaiseenkin seikkaan, että pentuja on teetetty ilman mitään ihmeempiä tuloksia (miltään saralta) neljäkin kertaa samalla yhdistelmällä. Vanhemmilla ei ole oikein mitään, mutta ei ole kyllä pennuillakaan mitään tuloksia yhtä näyttelytulosta lukuunottamatta. Ja ketään niistä ei ole käytetty jalostukseen. Ehkä ei ole aihetta.
Mulla saattaisi luonnollisesti olla mielessä monta kommenttia näihin juttuihin liittyen, mutta en ala näistä yleisistä asioista sen enempää, vain tämän pienen verran. Pysyn omissani.
***********************************************************************************
Koirilla on varmaan ollut kiva kesä. Ötököitä olikin yllättävän vähän ja kuumaakaan ei todella ole ollut. Me ihmiset olemme tuosta lämpimästä vähän toista mieltä. Olisi edes joskus.
Helinä on päivystänyt pitkät päivät ulkona. Istuu aina milloin minkäkin korkean paikan päällä. Välillä on trampoliinilla, kaivon kannen päällä, kivikasan päällä, ryssänpäämättäällä ja milloin missäkin. Pienen raukan tarttee nähä paremmin ja korkeat paikat mahdollistaa sen.
Pieta on puottaut taas karvansa. Odottaisin sen kiimaa alkavaksi. Ilmoitin sen jopa tutkimukseen nimeltä Ovudog. Siinä mitataan 10 päivän ajalta juoksun aikana virtsasta progestroonin määrää. Tulevaisuuteen meinaavat kehittää mittaria, jolla määrittää paras astutusajankohta. Pieta painoi 18,8 kg Mustin ja Mirrin vaakalla. Luulin, että se oli laihtunut, mutta ei näköjään ainakaan kilollisesti, mutta muuten silmällisesti.
Pihkalle on tullut takajalkaan pikkuinen muhkura-myhkyrä. Seuraan viikon kaks, mikä se on miehiään ja jos vaatii poistoa, niin täytyy poistattaa, ennenkuin se on isompi ja hankalampi.
Otto on dietannu vähän, aattelin että se oli hieman vielä iso, turhaa se kovin massava on näin kotikäytössä. Se paino Mustin ja Mirrin vaakalla 48,8 kg. Eli semmoset 1,5 kg laihtunu. Mutta nyt ei tartte yhtään enempää laihtua.
Tänään pitää laittaa näyttelyilmoittautumiset menemään. Niin se Tromssa. Ei sieltä sitä kansainvälistä muotovaliota tuotu kotiin. Mikä ei ihmetytä yhtään. Neiti tohotti edellisen päivän Tromssassa, mutta kun näyttelypaikalle tultiin, niin läts! häntä laski ja tunnelma synkkeni. Ei siis ihme, että mainittiin hännästä, joka laski. JA tuomari oli ilmeisesti niin vanha ja taipumaton, että pystykorvatkin nostettiin trimmipöydälle tutkittavaksi. Hih!
 |
| Helinä Ishavs hotellin ikkunassa katsoo Midnight sun maratoonia |
Mutta reissu oli kiva, eikä tämä toki tähän jää, meillä on "metsästys" kesken ja peli jatkuu. Ei muuta, kuin kohti uusia seikkailuja (sanoi poliisi, joka puhallutuksen jälkeen kehoitti jatkamaan matkaa).
 |
| Pieta mukana veneessä. Se ei hätäile, vaikka päivän pitäis veneessä matkustaa ja kalastaa |
 |
| Pieta ja Otto tämän kesän vähäisillä uintikeleillä Utkujärven rannalla |
 |
| Otto vähän mäkäränsuojassa pyyhkeen alla |
 |
| Helinän jengi |
 |
| Helinä ryssänpäämättään päällä tähyämässä |
 |
| Otto irtoaaaaa.... |
 |
| Haloo, kuuleeko maa!!! (Helsky-kääpä) |
 |
| Kotimaiset (Helinä ja Pieta) |
