sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Pennut on nimetty ja rekisteröity

Pennut on nyt rekisteröity. Löytyvät jo kennelliiton tietokannasta ja Orvokki on omistajankin saanut nettiin...on se sukkelaa homma.

Tiistaina käytiin eläinlääkärillä saamassa mikrosirut ja taristukset. Kaikki oli kunnossa ja olivat niin reippaita lapsia, että ihan ilostuttaa. Siellä ne temmelsi ja (pissaili lattialle) ja lopulta alkoivat nukkumaan.

Nimet menee nyt sitten näin:
Orvokki = Luppoaika Hento Kuiskaus
Inkeri = Luppoaika Pohjantuuli
Pekka = Luppoaika Peto on Irti
Timo = Luppoaika Sokka Irti

Nimet meni ehotusten pohjalta esikarsintaan, johon koko perhe sai vaikuttaa, ja sen jälkeen pistettiin arpoen. Pohjantuuli oli ainut, joka oli päätetty jo valmiiksi ja arpa ei kohdistunut siihen, mutta muut nimet arvottiin.

Kohta lähdetään pentuja ajeluttamaan mökillä mutka, sitten iltapäivällä lähtee tytöt käymään mutkan Inkerin uudessa kotona tutustumassa etukäteen tulevaan kotiin.

Me ollaan harjoiteltu monenmoisia hommia. Putkessa römyämistä, pulkalla ajoa, vesiastioissa rymyämistä, pöydällä tutkimista ja vähäs mitäkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommenttisi tähän

Luppoajan taustalla

Kotisivujen vaihtoehdoksi valittiinkin blogisivu Kennel Luppoajan ajankohtaisiin, koiramaisiin asioihin. Sana Luppoaika tarkoittaa seuraavaa:Luppo on puissa partamaisena kasvava jäkälä eli naava. Luppoa esiintyy hyvin yleisenä Lapissa kasvavissa puissa, joten se on talvella tärkeä ravinnon lähde poroille. Substantiivi luppo on merkinnyt Pohjois-Suomen murteissa joutenoloa. Esim. porot seisoskelivat kujalla luppoa nopostellen. Luppoajalla on tarkoitettu jouto-, työtöntä aikaa, joutilaisuutta. Esim. Täällä majaili luppoaikaa viettävää kaukopartioväkeä. Luppoilla –verbi puolestaan on tarkoittanut kuljeksia, maleksia joutilaana, työtä hakien t. odotellen. Lähde: Nykysuomen sanakirja 2, WSOY 1988. Meille nimi Luppoaika on siis jonkinlaista joutoajan täytettä, joutavanpäiväistä hommaa. Kuten koirahommat yleensä on.