Tänään on 59 vrk sitten täynnä.
Viime yönä näin unta, että Hemppu teki 1 valkoisen nartun ja 4 urosta, muun värisiä. Se valkoinen narttu oli tosi pieni, ja sitä piti tuttipullolla ruokkia. Ohjeella 1 tippa tunnissa. Tämä pulloruokinta tuli varmaan siitä, kun varalta kävin apteekista kysymässä emonmaidonkorviketta, jota ei tietystikkään ollut varastossa! Ja sitä sais vasta tiistaiksi. Minä aasi taas liian myöhään liikkeellä tuon asian kanssa...ja ottaena huomioon tämän pohjoisen asumusalueen...
Jos olis joku muu narttu kantavana, niin mittaisin lämpöä, mutta Hemppu on eri tyyppi. Se ei jotenki siedä mitään toimenpiteitä, johtuu varmaan siitä 3,2 kg painoisena olleesta ripulista, jolloin sitä jouduttiin pakkohoitamaan ja sen jälkeen kaikki on ollut rankkaa...niinpä annan sen olla. Se pistää pystykorvamaiseen tapaan niin lujaa hanttiin, että tulee pennut vielä kesken kaiken ulos.
Se on yrittäny hakeutua latojen alle, vanhaan malliin varmaan suunnittelis pentujen tekoa sinne. Mutta ei onnistu! Mutta toistaiseksi ei mitään ihmeellisiä merkkejä pentujen tulosta maailmaan ole ilmoilla.
Eilen mökillä koirat kävi uimasilla, no ei nyt aivan hirmusuorituksia, olihan vesi rannastaki vain +3,5 astetta vesimittarilla katottuna. En tiiä voiko niin hyistä vettä ees olla olemassakaan, mutta mittari näytti. Pihka läträsi innoissaan ja Ottokin, Pieta vain varovaisemmin.
Pietan siskot oli eilen taas olleet hyviä näyttelyissä, Maisa ja Liekki oli olleet ROP-koiria ja vielä RYP-3. Hienoa! Ja minua vähän kajehuttaa! Mutta toisaalta, mulla on niin ihana tuo Pieta ja se on tehnyt minuun rodullisen vaikutuksen, lähtemättömän sellaisen, että toivon minunkin vuoroni joskus tulevan. Olkoon se vaikka toiveet asetettu Pietan pentuun.
Mutta, lippu korkealle ja kasvimaan kimppuun sekä pentujen odotus jatkukoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän kommenttisi tähän