keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Väärät emot

Väärät emot pentulaatikossa. Pieta ja Otto

Kun laatikko saatiin edes suurin piirtein valmiiksi, oli sinne jo muuttajat kasanneet itsensä. Otto ja Pieta olivat sitä mieltä, että he asuvat täällä tämän jälkeen.
Ei Helinällä ollut mitään saumaa tutustua uuteen koloonsa. Täytyy yrittää hätistellä nämä muut otukset pois, jotta itse tarvitsija pääsee omalle paikalleen rauhassa. Onneksi huoneen ovella on portti, joka pitää uteliaat toisella puolella, jos siis sattuu saamaan portin kiinni siten, että kaikki koirat on sillä puolella, mille kuuluvat.

Laatikkoon tarvittavat materiaalit löyty muuten kotoa, ei tarvittu, ku muutama kulmarauta hakea rautakaupasta. Oven salpaa ei tosin ollu, mutta "isä teki puusta".
Ja taas ootellaan....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommenttisi tähän

Luppoajan taustalla

Kotisivujen vaihtoehdoksi valittiinkin blogisivu Kennel Luppoajan ajankohtaisiin, koiramaisiin asioihin. Sana Luppoaika tarkoittaa seuraavaa:Luppo on puissa partamaisena kasvava jäkälä eli naava. Luppoa esiintyy hyvin yleisenä Lapissa kasvavissa puissa, joten se on talvella tärkeä ravinnon lähde poroille. Substantiivi luppo on merkinnyt Pohjois-Suomen murteissa joutenoloa. Esim. porot seisoskelivat kujalla luppoa nopostellen. Luppoajalla on tarkoitettu jouto-, työtöntä aikaa, joutilaisuutta. Esim. Täällä majaili luppoaikaa viettävää kaukopartioväkeä. Luppoilla –verbi puolestaan on tarkoittanut kuljeksia, maleksia joutilaana, työtä hakien t. odotellen. Lähde: Nykysuomen sanakirja 2, WSOY 1988. Meille nimi Luppoaika on siis jonkinlaista joutoajan täytettä, joutavanpäiväistä hommaa. Kuten koirahommat yleensä on.